Useimmat pk-yritykset eivät tutustu VSME/VS-standardiin sääntelyuteliaisuudesta vaan siksi, että asiakas, pankki tai julkinen hankintayksikkö pyytää niiltä kestävyystietoja. Juuri tämä ylhäältä alaspäin kohdistuva paine – niin sanottu pull-logiikka – on kysynnän todellinen moottori. Hyvä uutinen: eurooppalainen sääntely ei ainoastaan avaa ESG-kyselyjen hanaa, vaan pyrkii myös asettamaan sille katon. Tällä katolla on nimi: value chain cap eli arvoketjurajaus. Tällä sivulla selitetään, miksi suuret konsernit lähestyvät sinua, mitä mekanismi muuttaa – kaikella sillä varovaisuudella, jota sen oikeudellinen asema 8. marraskuuta 2026 edellyttää – ja miten pyyntöön voi vastata ilman, että sinulta vaaditaan enemmän kuin rajaukseen kuuluu.
Miksi suuret konsernit pyytävät toimittajiltaan ESG-tietoja
Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) piiriin kuuluva yritys ei raportoi pelkästään omasta toiminnastaan: sen on myös dokumentoitava arvoketjunsa vaikutukset, riskit ja riippuvuudet sekä alku- että loppupäässä. Käytännössä suuri yritysasiakas tarvitsee tietoja toimittajiensa energiankäytöstä, päästöistä, työoloista tai liiketoiminnan etiikasta laatiakseen oman kestävyysraporttinsa. Tästä syntyy kyselytulva, joka päätyy pk-yritysten sähköpostilaatikoihin.
Tätä taakan siirtymistä kutsutaan joskus ”välilliseksi CSRD:ksi”: pk-yritys ei lain mukaan kuulu CSRD:n piiriin, mutta se kokee sen heijastusvaikutukset sopimusteitse. Omnibus I -direktiivin myötä ilmiön mittakaava muuttuu. CSRD:n soveltamisala on rajattu ainoastaan yrityksiin, jotka ylittävät kaksi kumulatiivista kynnysarvoa: yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron nettoliikevaihto (1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavat tilikaudet). Monet yritykset jäävät siis pakollisen soveltamisalan ulkopuolelle… mutta ovat edelleen itseään suurempien yritysten toimittajia. Tuloksena on, että niiden yritysten joukko, jotka saattavat vastaanottaa – ja lähettää – standardoituja ESG-pyyntöjä, laajenee, ja yhteisen kielen tarve käy kiireelliseksi. VSME/VS-standardi tarjoutuu juuri tällaiseksi kieleksi.
Arvoketjurajaus (value chain cap): katto pyynnöille, jotka kohdistuvat enintään 1 000 työntekijän kumppaneihin
Koska pk-yritykset uhkaavat hukkua kirjaviin kyselyihin, EU-lainsäätäjä on ottanut käyttöön suojamekanismin: value chain cap eli arvoketjurajaus, kirjaimellisesti ”arvoketjun katto”. Ajatus on helppo ilmaista: suuryritys ei voi vaatia enintään 1 000 työntekijän kumppanilta enempää kestävyystietoja kuin pk-yrityksille tarkoitetussa vapaaehtoisessa standardissa edellytetään. Tämän katon ylittävistä pyynnöistä kumppani voi kieltäytyä.
Oikeudellinen perusta (Omnibus I, tilinpäätösdirektiivin 2013/34/EU 19 a / 29 a artikla)
Mekanismista säädetään Omnibus I -direktiivissä eli 24. helmikuuta 2026 annetussa direktiivissä (EU) 2026/470, joka tuli voimaan 18. maaliskuuta 2026. Sen valmistelleen ehdotuksen (COM(2025) 81) mukaan arvoketjurajaus sijoittuu tilinpäätösdirektiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklaan, joissa juuri säädetään kestävyysraportoinnista. Tämän odotetaan tuottavan kaksi vaikutusta: suojatut yritykset voivat kieltäytyä kaikista rajauksen ylittävistä pyynnöistä, ja sopimusehdot, joilla pyrittäisiin vaatimaan enemmän, olisivat vailla vaikutusta. Artiklojen tarkka sanamuoto on varmistettava julkaistusta tekstistä ennen kuin sitä lainataan sanatarkasti; pysyttelemme tässä periaatteen tasolla.
Katon sisältö perustuu vapaaehtoiseen standardiin (vaikuttaa kansallisen täytäntöönpanon jälkeen, 19.3.2027)
Mitä arvoketjurajaus tarkalleen sisältää? 3. heinäkuuta 2026 hyväksytyn ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026 julkaistun säädöksen perusteella tähän voidaan vihdoin vastata tarkasti: sen 3 artiklan 2 kohdan mukaan rajaus ”sisältää ainoastaan liitteessä II tarkoitetut tietopisteet”. Kyse ei siis ole koko standardista, toisin kuin ennen sen julkaisemista saattoi olettaa. Liitteeseen on otettu osia perusmoduulista (B1, B3, B6–B10 – B2, B4, B5 ja B11 puuttuvat) ja vain neljä tietoa laajennetusta moduulista (C1, C5, C6 ja C7). Lisäksi siinä erotetaan kaksi luetteloa: suppeampi yrityksille, joilla on enintään 10 työntekijää, ja toinen tätä suuremmille. Käytännössä pk-yritykseen sovellettava laajuus on suppeampi kuin itse standardi – mikä on sille hyvä uutinen. Standardi on voimassa 24. syyskuuta 2026 alkaen (delegoitu asetus (EU) 2026/1560, hyväksytty viitteellä C(2026) 5011), mutta sen 3 artiklaa, jossa arvoketjurajaus vahvistetaan, sovelletaan vasta 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Rajauksella puolestaan on konkreettista vaikutusta vasta, kun Omnibus I -direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, eli viimeistään 19. maaliskuuta 2027. Toisin sanoen periaate on vahvistettu, mutta vielä 8. marraskuuta 2026 yritysasiakkaalle ei voida esittää kieltäytymistä, joka perustuisi lopullisesti sovellettavaan säädökseen. Todellisen soveltamisen alkamispäivän suhteen on siis syytä olla varovainen.
Poikkeus: ”alalla yleisesti jaetut tiedot”
Katto ei ole ehdoton. Poikkeus on säädetty tiedoille, joita kyseisellä alalla yleisesti jaetaan: yritysasiakas voi jatkossakin pyytää alallaan tavanomaisia tietoja, vaikka ne menisivät standardin varsinaista sisältöä pidemmälle. Tämä poikkeus, jonka lopullinen sanamuoto on vielä tarkistettava julkaistusta tekstistä, estää oikeutettujen alakohtaisten käytäntöjen jähmettymisen – mutta se on myös järjestelmän tärkein harmaa alue. Käytännössä se kehottaa jokaista pk-yritystä erottamaan alansa vakiintuneet käytännöt yksittäisistä ja kohtuuttomista vaatimuksista.
Oikeudellinen tilanne – päivitetty 8. marraskuuta 2026. Arvoketjurajauksesta (value chain cap) säädetään Omnibus I -direktiivissä (EU) 2026/470, joka tuli voimaan 18. maaliskuuta 2026, mutta sen konkreettinen vaikutus edellyttää direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, minkä odotetaan tapahtuvan viimeistään 19. maaliskuuta 2027. Vapaaehtoinen standardi, johon rajaus viittaa, hyväksyttiin delegoidulla säädöksellä 3. heinäkuuta 2026, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026 (delegoitu asetus (EU) 2026/1560) ja on voimassa 24. syyskuuta 2026 alkaen; sen vahvistamaa arvoketjurajausta sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. EFRAGin standardi VSME/VS oli hyväksytty 30. heinäkuuta 2025 annetun suosituksen (EU) 2025/1710 nojalla; suositus on soft law -säädös, jolla ei enää ole oikeusvaikutuksia 24. syyskuuta 2026 alkaen. Kaikki edellä esitetyt väitteet on päivätty, ja ne saattavat muuttua: ks. sääntelyseurantamme.
Asiakkaan ESG-kyselyyn vastaaminen VSME/VS-standardin avulla
Miten asiakkaan pyyntö käsitellään käytännössä? Menettely etenee kolmessa vaiheessa.
- Valmistele. Sen sijaan, että reagoisit kysely kerrallaan, kokoa kerralla VSME/VS-standardin perusmoduulin mukainen tietopohja (tiedot B1–B11: laatimisperusta, energia ja päästöt, henkilöstö, etiikka…). Oppaassamme VSME/VS-standardin soveltaminen pk-yrityksessä kuvataan tiedonkeruu vaihe vaiheelta. Samaa tietopohjaa voi sitten käyttää usean tahon kanssa.
- Toimita. Kun saat pyynnön, toimita VSME/VS-raporttisi vakiovastauksena. Jäsennelty, päivätty ja lähteistetty raportti tekee usein paremman vaikutuksen kuin joukko rastitettuja ruutuja, ja se asemoi sinut toimittajaksi, joka hallitsee aiheensa. Asiakkaitaan tukevalle tilitoimistolle tästä tuotoksesta tulee kokonainen jäsennelty toimeksianto.
- Kieltäydy kohteliaasti rajauksen ulkopuolisesta. Kun kysymys selvästi ylittää standardin sisällön – eikä kuulu alasi tavanomaisiin käytäntöihin – voit kohteliaasti viitata vapaaehtoisen raportoinnin laajuuteen. Value chain cap eli arvoketjurajaus antaa tälle kieltäytymiselle periaatteellisen perustan; ennen sen täysimääräistä soveltamista se tarjoaa jo vahvan neuvotteluargumentin.
Lähestymistavan etu: sama raportti kulkee useille vastaanottajille – asiakkaalle, pankille, ostajalle – ilman että sitä tarvitsee koota joka kerta uudelleen.
Yksityiskohtainen käyttötapaus on artikkelissamme Asiakkaani lähetti ESG-kyselyn: näin vastaat VSME/VS-standardin avulla.
VSME/VS tarjouskilpailuissa ja julkisissa hankinnoissa
Arvoketju ei rajoitu yksityisiin kauppasuhteisiin. Yhä useammissa tarjouskilpailuissa – niin yksityisissä kuin julkisissakin – on mukana kestävyyskriteerejä: energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, henkilöstöpolitiikka, liiketoiminnan etiikka. Ajantasaisen VSME/VS-raportin avulla näihin vaatimuksiin voi vastata nopeammin ja yhdenmukaisemmin, kun taas monet kilpailijat improvisoivat.
Kaksi menetelmällistä varausta on paikallaan. Ensinnäkin julkinen hankintayksikkö päättää itse kriteereistään: VSME/VS-standardi helpottaa vastaamista, mutta se ei korvaa vastausta eikä anna mitään automaattista oikeutta. Toiseksi value chain cap eli arvoketjurajaus sääntelee järjestelmän piiriin kuuluvien kumppanien välisiä sopimusperusteisia pyyntöjä; sen ulottuvuutta julkisiin hankintoihin on arvioitava tapauskohtaisesti sitä mukaa kuin säädökset tarkentuvat. VSME/VS on siis tässä kilpailukyvyn ja ennakoinnin väline, ja se kannattaa esittää sellaisena eikä avaimena kaikkiin oviin.
Päätöspuu: pitääkö minun vastata tähän pyyntöön?
Kaikki pyynnöt eivät edellytä samaa vastausta. Vaihtoehtoja on kolme: vastaa suoraan (tieto on yksinkertainen ja sinulla on se jo), toimita VSME/VS-raporttisi (pyyntö kuuluu vakiolaajuuden piiriin) tai kieltäydy kohteliaasti rajauksen ulkopuolisesta osasta (vaatimus ylittää katon eikä perustu alan tavanomaiseen käytäntöön). Alla oleva kaavio tiivistää tämän polun.
Ensin alustava kysymys: kuulutko ylipäätään soveltamisalaan? Sivumme Koskeeko VSME/VS minua? auttaa ratkaisemaan asian muutamassa minuutissa.
Usein kysyttyä
Voiko asiakas vaatia minulta enemmän tietoja kuin VSME/VS-standardi sisältää?
Omnibus I -direktiivissä säädetään nimenomaan päinvastaisesta: value chain cap eli arvoketjurajaus tarkoittaa, että enintään 1 000 työntekijän kumppaneilta ei voida vaatia enempää kuin vapaaehtoisen standardin sisältö. Rajauksella on kuitenkin täysi vaikutus vasta, kun direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, minkä odotetaan tapahtuvan viimeistään 19. maaliskuuta 2027. Siihen asti se on lähinnä periaatteellinen ja neuvotteluissa käytettävä argumentti. Poikkeus jää voimaan tiedoille, joita alallanne yleisesti jaetaan.
Onko arvoketjurajaus jo voimassa?
Ei täysimääräisesti (tilanne 8. marraskuuta 2026). Sen sisältävä Omnibus I -direktiivi (EU) 2026/470 tuli voimaan 18. maaliskuuta 2026, mutta sen konkreettinen vaikutus edellyttää kansallista täytäntöönpanoa (viimeistään 19. maaliskuuta 2027), ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2026/1560, joka on ollut voimassa 24. syyskuuta 2026 alkaen, vahvistettua kattoa sovelletaan vasta 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Mekanismi on siis olemassa oikeudellisesti, mutta se ei vielä toimi täysimääräisesti.
Pitääkö minun vastata jokaiseen saamaani ESG-kyselyyn?
Mikään ei velvoita sinua siihen oikeudellisesti: VSME/VS on vapaaehtoinen viitekehys. Kaupallisesti vastaaminen voi kuitenkin olla edellytys sopimukselle, rahoitukselle tai markkinoille pääsylle. Hyvä toimintatapa on laatia uudelleenkäytettävä tietopohja, toimittaa raporttisi vakiovastauksena ja kieltäytyä kohteliaasti siitä, mikä ylittää vakiolaajuuden.
Riittääkö VSME/VS vastaukseksi CSRD:n piiriin kuuluvalle yritysasiakkaalle?
Järjestelmän logiikan mukaan kyllä: pk-yrityksille tarkoitettu vapaaehtoinen standardi on suunniteltu nimenomaan tarjoamaan suurille konserneille niiden tarvitsemat arvoketjutiedot yhdenmukaisessa muodossa. Siinä on yhteisen kielen koko hyöty. Jos yritysasiakas vaatii enemmän, tarkista ensin, onko kyse alallasi todella tavanomaisista tiedoista, ennen kuin suostut menemään pidemmälle.
Lisätietoa
- VSME/VS-standardi: määritelmä, moduulit ja asema – perusta tietojen B1–B11 ja C1–C9 ymmärtämiselle.
- VSME/VS-standardin soveltaminen pk-yrityksessä: menetelmä vaihe vaiheelta – laadi raportti, jonka toimitat.
- VSME/VS, toimeksianto tilitoimistoille – raportin laadituttaminen ja sen uskottavuuden vahvistaminen ammattilaisen avulla.
- VSME/VS verrattuna muihin viitekehyksiin – VSME/VS-standardin asema suhteessa CSRD:hen, ESRS-standardeihin, EcoVadisiin ja GRI:hin.
- VSME/VS ja rahoitus – sama raportti pankkihakemuksesi tukena.
- Ajankohtaista ja sääntelyseuranta – seuraa arvoketjurajauksen (value chain cap) ja vapaaehtoisen standardin soveltamisen alkamista.
Lähteet ja tarkistus – tarkistettu 8. marraskuuta 2026
Jokainen tämän sivun sääntelyä koskeva väite on tarkistettu virallisesta tekstistä. Alla olevien viitteiden avulla voitte tarkistaa sen itse.
- Komission 3. heinäkuuta 2026 antama delegoitu asetus (EU) 2026/1560 (hyväksytty viitteellä C(2026) 5011), ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU täydentämisestä vahvistamalla arvoketjurajauksella suojattujen yritysten vapaaehtoiseen käyttöön tarkoitetut kestävyysraportointistandardit” – oikeusperusta: direktiivin 2013/34/EU 29 ca artiklan 1 kohta. Julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja) 21. syyskuuta 2026, voimassa 24. syyskuuta 2026 alkaen (4 artikla); sen 3 artiklaa (arvoketjurajaus) sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Virallinen teksti EUR-Lexissä · 3. heinäkuuta 2026 hyväksytty versio (PDF, Euroopan komissio). Keskeiset säännökset: 1 artikla (arvoketjurajauksen määritelmä), 2 artiklan 1 kohta (kuka voi soveltaa standardia), 3 artiklan 2 kohta (arvoketjurajaus sisältää ainoastaan liitteen II tietopisteet), 4 artikla (voimaantulo), johdanto-osan 5 kappale (suosituksen oikeusvaikutusten päättyminen, viesti rahoittajille). Toimitettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3. heinäkuuta 2026 (neuvoston asiakirja 11697/26, 9. heinäkuuta 2026).
- Komission 3. heinäkuuta 2026 antama delegoitu asetus (EU) 2026/1563 (hyväksytty viitteellä C(2026) 5010, ESRS-standardien tarkistus): vähentää pakollisten tietopisteiden määrää 61 %. Julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026; tulee voimaan 10. marraskuuta 2026 (3 artikla), ja sitä sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Virallinen teksti EUR-Lexissä · hyväksytty versio (PDF, Euroopan komissio).
- 30. heinäkuuta 2025 annettu suositus (EU) 2025/1710 (EFRAGin VSME-standardin hyväksyminen), EUVL 5. elokuuta 2025 – teksti EUR-Lexissä. Delegoidun asetuksen (EU) 2026/1560 johdanto-osan 5 kappaleen mukaan suosituksesta ”olisi katsottava, ettei sillä enää ole oikeusvaikutuksia” asetuksen voimaantulosta lähtien eli 24. syyskuuta 2026 alkaen.
- 24. helmikuuta 2026 annettu direktiivi (EU) 2026/470 (Omnibus I), julkaistu EUVL:ssä 26. helmikuuta 2026, tuli voimaan 18. maaliskuuta 2026 – teksti EUR-Lexissä. Direktiivin odotetaan tulevan saatetuksi osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 19. maaliskuuta 2027.
- EFRAG – VSME/VS-standardin digitaalinen malli ja XBRL-taksonomia, versio 2.0.0 (4. marraskuuta 2026) (laadittu vapaaehtoisen standardin (VS) eli 21. syyskuuta 2026 Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun delegoidun asetuksen (EU) 2026/1560 mukaisesti; korvaa version 1.3.0 (11. kesäkuuta 2026), jota EFRAG pyytää olemaan enää käyttämättä) – EFRAGin sivu.
Kysyttävää aikataulusta? Säädösten etenemistä seurataan päivämäärineen sääntelyseurannassamme.