Heti kun pk-yritys kiinnostuu kestävyysraportoinnista, se kohtaa lyhenteiden viidakon: CSRD, ESRS, GRI, EcoVadis, ISO 26000, hiilijalanjälkilaskenta… ja nyt myös VSME/VS. Kaikki käsittelevät ympäristöä, sosiaalisia asioita ja hallintotapaa, mutta niillä ei ole samaa kohderyhmää, samaa luonnetta eikä samaa oikeudellista sitovuutta. Osa on pakollisia, osa täysin vapaaehtoisia; osa on standardeja, osa sertifiointeja tai pelkkiä ohjeita.
Tämä sivu sijoittaa VSME/VS-standardin näiden kehysten joukkoon sen merkitystä liioittelematta. Tarkoitus ei ole nimetä ”voittajaa”, vaan ymmärtää, mihin kukin kehys todella on tarkoitettu, jotta valinta voidaan tehdä tietoon perustuen. Itse standardin määritelmästä, moduuleista ja asemasta kerrotaan pääartikkelissa VSME/VS-standardi: määritelmä, moduulit ja asema.
Miten vertailua luetaan
Ennen vertailua tarvitaan kolme lukuavainta, koska usein sekoitetaan keskenään luonteeltaan erilaisia asioita.
Vapaaehtoinen vai pakollinen. Velvoittaako laki noudattamaan kehystä seuraamusten uhalla, vai valitseeko yritys sen itse? CSRD eli kestävyysraportointidirektiivi on lakisääteinen velvoite sen soveltamisalaan kuuluville yrityksille. VSME/VS-standardi sen sijaan on vapaaehtoinen: sen soveltamisesta ei seuraa seuraamuksia eikä pakollista toimittamis- tai julkaisemisvelvollisuutta.
Standardi, sertifiointi vai ohje. Standardi tai raportointistandardi määrittää, mitä on julkistettava (VSME/VS, ESRS-standardit, GRI). Sertifioinnissa tai luokituksessa kolmas osapuoli arvioi yrityksen ja antaa sille pistemäärän tai merkin (EcoVadis). Ohjeet tarjoavat ajattelukehyksen asettamatta raportin muotoa tai varmennusta (ISO 26000). Näiden kolmen ryhmän sekoittaminen johtaa vääristyneisiin vertailuihin.
Kohderyhmä. Kenelle väline on ensisijaisesti tarkoitettu? Listatulle suuryritykselle, listaamattomalle pk-yritykselle, monikansalliselle yritykselle vai minkä tahansa tyyppiselle organisaatiolle? VSME/VS-standardi on suunniteltu nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille, kun taas useimmat muut kehykset on suunnattu ensisijaisesti suurille toimijoille.
Alla oleva taulukko antaa yleiskuvan; seuraavissa osioissa kukin vertailu käydään läpi yksityiskohtaisesti, ja sivun lopussa on yhteenveto.
VSME/VS vs. CSRD ja ESRS
Huomio: ESRS-standardit muuttuivat samana päivänä. Komissio hyväksyi 3. heinäkuuta 2026 toisen delegoidun säädöksen, C(2026) 5010, joka yksinkertaistaa itse ESRS-standardeja. Se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026 (delegoitu asetus (EU) 2026/1563), se tulee voimaan 10. marraskuuta 2026 ja sitä sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin: se vähentää pakollisten tietopisteiden määrää 61 %. Jäljempänä esitetyt vertailut koskevat siis jo kevennettyä ESRS-standardia – ero raportointitaakassa vapaaehtoiseen standardiin on edelleen suuri, mutta se kapenee.
Sittemmin: EFRAG julkaisi 28. elokuuta 2026 näiden tarkistettujen ESRS-standardien tietopisteluettelon, jonka virheistä voi ilmoittaa 23. lokakuuta 2026 asti. Luettelo koskee ESRS-standardeja, ei vapaaehtoista standardia – yksityiskohdat ja merkitys kerrotaan sääntelyseurannassamme.
Tämä on kysytyin ja keskeisin vertailu. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive, kestävyysraportointidirektiivi) on EU-direktiivi, joka tekee kestävyysraportoinnista pakollista sen soveltamisalaan kuuluville yrityksille. ESRS (European Sustainability Reporting Standards, eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit) ovat teknisiä standardeja, joissa täsmennetään, mitä näiden yritysten on julkistettava CSRD:n nojalla. Toisin sanoen CSRD on oikeudellinen kehys ja ESRS-standardit sen sisältö.
Niin kutsutun Omnibus I -direktiivin myötä CSRD:n soveltamisalaa on kavennettu huomattavasti. Se koskee enää vain yrityksiä, jotka ylittävät kaksi kumulatiivista kynnysarvoa: yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron nettoliikevaihto. Kyse on ”ja”-logiikasta, ei ”kaksi kolmesta kriteeristä” -logiikasta: yritys, joka ylittää vain yhden näistä kynnysarvoista, jää pakollisen soveltamisalan ulkopuolelle.
VSME/VS-standardin ja ESRS-standardien välillä on kolme olennaista eroa:
- Oikeudellinen sitovuus. ESRS-standardit ovat pakollisia CSRD:n puitteissa; VSME/VS-standardi on vapaaehtoinen.
- Kattavuus. VSME/VS-standardi on tarkoituksella kevyempi. Se rakentuu perusmoduulin (tiedonantovaatimukset B1–B11) ja laajennetun moduulin (tiedonantovaatimukset C1–C9) varaan, kun taas ESRS-standardit kattavat paljon laajemman ja yksityiskohtaisemman kokonaisuuden.
- Kaksinkertainen olennaisuus. ESRS-standardit perustuvat tähän periaatteeseen – analysoidaan sekä yrityksen vaikutusta ympäristöönsä että kestävyyskysymysten vaikutusta yritykseen. VSME/VS-standardi ei edellytä kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia, mikä keventää valmistelutyötä huomattavasti.
Usein väärin ymmärretty seikka: CSRD:n soveltamisalan kaventuminen ei poista ESG-tietojen kysyntää. Se siirtää monet velvoitteen piiristä pois jääneet yritykset vapaaehtoiseen raportointiin, jota varten VSME/VS-standardi on nimenomaan suunniteltu. Tätä kehitystä käsitellään tarkemmin uutisissamme ja sääntelyseurannassamme.
VSME/VS vs. GRI
GRI (Global Reporting Initiative) on kestävyysraportoinnin perinteinen kansainvälinen viitekehys. Sekin on vapaaehtoinen, ja sitä käytetään laajalti eri puolilla maailmaa, erityisesti suurissa organisaatioissa. Se suosii kattavaa ja pitkälti kuvailevaa lähestymistapaa: siinä kuvataan politiikat, vaikutukset ja sidosryhmät, usein pitkissä raporteissa.
GRI:hin verrattuna VSME/VS-standardi erottuu eurooppalaisella ja pk-yrityksiin keskittyvällä kohderyhmällään sekä tiiviydellään. Siinä missä GRI tavoittelee kattavuutta ja kansainvälistä yleisöä, VSME/VS-standardi tarjoaa standardoidun, lyhyemmän perustan, joka on linjassa eurooppalaisen sääntely-ympäristön kanssa ja suunniteltu yrityksille, joilla ei ole yritysvastuuosastoa eikä aikaa satojen sivujen laatimiseen. Ne eivät ole toistensa vastakohtia: pk-yritys, joka on jo julkaissut GRI-raportin, voi käyttää osan tiedoistaan uudelleen VSME/VS-raportissa ja päinvastoin.
VSME/VS vs. EcoVadis
Tässä vertailun luonne muuttuu – ja juuri siinä piilee ansa. EcoVadis ei ole raportointistandardi vaan kolmannen osapuolen luokitus. Yritys täyttää kyselylomakkeen ja toimittaa näyttöä, ja EcoVadis antaa sille pistemäärän ja mitalin. Tuloksena on ulkoinen arviointi, joka on vertailukelpoinen yritysten välillä ja jota käytetään laajalti ostajien ja toimittajien välisissä suhteissa.
VSME/VS-standardi puolestaan on raportointikehys: yritys itse laatii ja julkaisee tietonsa ilman, että kolmas osapuoli antaa sille arvosanaa. EcoVadisia ei siis ”korvata” VSME/VS-standardilla: toinen pisteyttää, toinen jäsentää ilmoituksen. Käytännössä hyvin laadittu VSME/VS-raportti voi tukea EcoVadis-kyselyyn vastaamista tarjoamalla valmiiksi koottuja, päivättyjä ja lähteisiin perustuvia tietoja. Yritysasiakkaiden tietopyyntöihin vastaamista käsitellään tarkemmin pääartikkelissa VSME/VS ja arvoketju.
VSME/VS vs. ISO 26000
ISO 26000 on kansainvälinen standardi, mutta erityislaatuinen: se sisältää yhteiskuntavastuuta koskevia ohjeita. Sitä ei voi sertifioida, eikä se määrää raportin muotoa. Se auttaa organisaatiota ymmärtämään yritysvastuun kysymykset ja jäsentämään toimintaansa keskeisten periaatteiden ympärille (hallintotapa, ihmisoikeudet, ympäristö, reilut toimintatavat jne.).
Ero on siis selvä: ISO 26000 ohjaa toimintatapaa, VSME/VS-standardi tuottaa jäsennellyn raportin. ISO 26000 -standardista voi hyvin ammentaa yritysvastuupolitiikan rajaamiseen ja käyttää sitten VSME/VS-standardia muotona konkreettisten ja vertailukelpoisten tietojen julkaisemiseen. Ne täydentävät toisiaan pikemmin kuin kilpailevat keskenään: toinen valaisee ”miksi” ja ”miten aloittaa”, toinen jäsentää sen, ”mitä julkaistaan”.
VSME/VS vs. hiilijalanjälkilaskenta
Hiilijalanjälkilaskenta – tai laajemmin kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen – on kohdennettu tehtävä: organisaation hiilijalanjäljen mittaaminen. Se on arvokas työkalu, mutta se kattaa vain osan kestävyyden kokonaisuudesta.
VSME/VS-standardi on laajempi: ilmasto ja energia ovat siinä vain yksi aihe muiden joukossa. Sen perusmoduuli käsittelee myös pilaantumista, biologista monimuotoisuutta, vettä, kiertotaloutta ja jätteitä sekä sosiaalisia kysymyksiä (henkilöstö, työterveys ja -turvallisuus, koulutus) ja hallintotapaa. Päästölaskenta tuottaa lisäksi suoraan yhden VSME/VS-standardin edellyttämistä tiedoista (tiedonantovaatimus B3, ”energia ja kasvihuonekaasupäästöt”). Toisin sanoen jo tehty hiilijalanjälkilaskenta on VSME/VS-raportin rakennuspalikka, ei sen korvike. Tietojen keruumenetelmä kuvataan tarkemmin oppaassa VSME/VS-standardin soveltaminen pk- ja mikroyrityksissä.
Yhteenvetotaulukko
Alla oleva taulukko tiivistää keskeiset erot neljän kriteerin mukaan: kohderyhmä, kattavuus, välineen luonne sekä sen vapaaehtoisuus tai pakollisuus.
| Kehys | Pääasiallinen kohderyhmä | Kattavuus | Luonne | Vapaaehtoinen / pakollinen |
|---|---|---|---|---|
| VSME/VS | Listaamattomat pk- ja mikroyritykset | Suppea ESG-kattavuus (perusmoduuli B1-B11, laajennettu moduuli C1-C9), ei kaksinkertaista olennaisuutta | Raportointistandardi | Vapaaehtoinen |
| CSRD / ESRS | Suuryritykset (> 1 000 työntekijää JA > 450 milj. € nettoliikevaihto) | Erittäin laaja ESG-kattavuus, kaksinkertainen olennaisuus | Direktiivi + standardit | Pakollinen (soveltamisalaan kuuluville) |
| GRI | Organisaatiot, erityisesti suuret, kansainvälisesti | Laaja, kuvaileva | Raportointistandardi | Vapaaehtoinen |
| EcoVadis | Toimittajat, joita yritysasiakkaat arvioivat | Pisteytetty monialainen kyselylomake | Kolmannen osapuolen luokitus | Vapaaehtoinen (mutta usein vaadittu) |
| ISO 26000 | Kaikki organisaatiot | Yritysvastuu, keskeiset periaatteet | Ohjeet (ei sertifioitavissa) | Vapaaehtoinen |
| Hiilijalanjälkilaskenta | Kaikki organisaatiot | Vain kasvihuonekaasupäästöt | Laskentamenetelmä | Tapauksen mukaan |
Yksinkertaisella akselilla, joka ulottuu täysin vapaaehtoisesta ehdottoman pakolliseen, VSME/VS-standardi, GRI ja ISO 26000 sijoittuvat vapaaehtoiselle puolelle; CSRD ja sen ESRS-standardit ovat pakollisessa ääripäässä; EcoVadis on oikeudellisesti vapaaehtoinen, mutta käytännössä siihen usein joudutaan, koska asiakkaat vaativat sitä.
Oikeustila – päivitetty 8. marraskuuta 2026. VSME/VS-standardi on EFRAGin laatima standardi (luovutettu komissiolle 17. joulukuuta 2024), jota komissio suosittelee suosituksessa (EU) 2025/1710, annettu 30. heinäkuuta 2025; suositus on oikeudellisesti sitomaton soft law -säädös. Lisäksi komissio on hyväksynyt delegoidulla säädöksellä 3. heinäkuuta 2026 vapaaehtoisen standardin, josta käytetään usein lyhennettä ”VS”; se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026 (delegoitu asetus (EU) 2026/1560), ja se on ollut voimassa 24. syyskuuta 2026 lähtien. CSRD:n soveltamisala perustuu Omnibus I -direktiiviin (EU) 2026/470, annettu 24. helmikuuta 2026, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin (ensimmäiset raportit vuonna 2028). Jokaista muutosta seurataan päivämäärineen sääntelyuutisissamme.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö soveltaa sekä VSME/VS-standardia että CSRD:tä?
Ei, ne eivät ole kaksi rinnakkaista velvoitetta. Yritys, joka kuuluu CSRD:n pakolliseen soveltamisalaan, raportoi ESRS-standardien mukaisesti; VSME/VS-standardi on tarkoitettu yrityksille, jotka ovat tämän soveltamisalan ulkopuolella ja valitsevat vapaaehtoisen, kevyemmän raportoinnin. Molempia ei siis tehdä: joko kuulutaan ensimmäisen piiriin tai valitaan jälkimmäinen. Sen selvittämiseksi, kummalle puolelle yrityksenne sijoittuu, ks. pääartikkeli VSME/VS-standardi: kenelle se on tarkoitettu.
Korvaako VSME/VS-standardi EcoVadisin?
Ei, koska niillä on eri tehtävät. EcoVadis on kolmannen osapuolen luokitus; VSME/VS-standardi on raportointikehys, jonka mukaiset tiedot yritys täyttää itse. VSME/VS-raportti ei anna teille EcoVadis-pistemäärää, mutta se kokoaa jäsenneltyjä tietoja, jotka voivat helpottaa vastaamista EcoVadis-kyselyyn tai mihin tahansa muuhun asiakkaan tietopyyntöön.
Onko VSME/VS-standardi lakisääteinen velvoite?
Ei. Tilanne 8. marraskuuta 2026: VSME/VS-standardi on vapaaehtoinen, eikä siitä seuraa seuraamuksia eikä pakollista tallettamisvelvollisuutta. Se voi kuitenkin muuttua kaupallisesti välttämättömäksi, kun asiakas, pankki tai tarjouskilpailu edellyttää ESG-tietoja. Aihetta käsitellään pääartikkeleissa VSME/VS ja rahoitus ja VSME/VS ja arvoketju.
Mistä aloittaa käytännössä?
Kun sopiva kehys on tunnistettu, käyttöönotto edellyttää moduulin valintaa, tietojen keruuta ja todisteaineiston kokoamista. Kaikki tämä kuvataan yksityiskohtaisesti oppaassa VSME/VS-standardin soveltaminen pk- ja mikroyrityksissä, ja saatavilla olevat työkalut (mukaan lukien EFRAGin virallinen Excel-malli) on koottu sivulle VSME/VS-raportoinnin työkalut ja ohjelmistot. Myös tilitoimisto voi tukea prosessia, kuten pääartikkelissa VSME/VS-standardi – uusi palvelu tilitoimistoille kerrotaan.
Lähteet ja tarkistus — tarkistettu 8. marraskuuta 2026
Jokainen tämän sivun sääntelyä koskeva väite on tarkistettu virallisesta tekstistä. Alla olevien viitteiden avulla voit tarkistaa sen itse.
- Komission delegoitu asetus (EU) 2026/1560, annettu 3. heinäkuuta 2026 (hyväksytty viitteellä C(2026) 5011), ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU täydentämisestä vahvistamalla arvoketjurajauksella suojattujen yritysten vapaaehtoiseen käyttöön tarkoitetut kestävyysraportointistandardit” — oikeusperusta: direktiivin 2013/34/EU 29 ca artiklan 1 kohta. Julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja) 21. syyskuuta 2026, voimassa 24. syyskuuta 2026 lähtien (4 artikla); sen 3 artiklaa (arvoketjurajaus) sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Virallinen teksti EUR-Lexissä · 3. heinäkuuta 2026 hyväksytty versio (PDF, Euroopan komissio). Keskeiset artiklat: 1 (arvoketjurajauksen määritelmä), 2(1) (kuka voi soveltaa standardia), 3(2) (rajaus kattaa vain liitteen II tietopisteet), 4 (voimaantulo), johdanto-osan 5 kappale (suosituksen oikeusvaikutusten päättyminen, viesti rahoittajille). Toimitettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3. heinäkuuta 2026 (neuvoston asiakirja 11697/26, 9. heinäkuuta 2026).
- Komission delegoitu asetus (EU) 2026/1563, annettu 3. heinäkuuta 2026 (hyväksytty viitteellä C(2026) 5010, ESRS-standardien uudistus): vähentää pakollisten tietopisteiden määrää 61 %:lla. Julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026; tulee voimaan 10. marraskuuta 2026 (3 artikla), ja sitä sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Virallinen teksti EUR-Lexissä · hyväksytty versio (PDF, Euroopan komissio).
- Suositus (EU) 2025/1710, annettu 30. heinäkuuta 2025 (EFRAGin VSME-standardin hyväksyminen), julkaistu EUVL:ssä 5. elokuuta 2025 — teksti EUR-Lexissä. Delegoidun asetuksen (EU) 2026/1560 johdanto-osan 5 kappaleessa todetaan, että asetuksen voimaantulosta eli 24. syyskuuta 2026 alkaen suosituksen osalta ”olisi katsottava, ettei sillä enää ole oikeusvaikutuksia”.
- Direktiivi (EU) 2026/470, annettu 24. helmikuuta 2026 (Omnibus I), julkaistu EUVL:ssä 26. helmikuuta 2026, tuli voimaan 18. maaliskuuta 2026 — teksti EUR-Lexissä. Direktiivi on määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 19. maaliskuuta 2027.
- EFRAG — VSME/VS-standardin digitaalinen malli ja XBRL-taksonomia, 4. marraskuuta 2026 julkaistu versio 2.0.0 (laadittu vapaaehtoisen standardin (VS) eli Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026 julkaistun delegoidun asetuksen (EU) 2026/1560 mukaisesti; se korvaa 11. kesäkuuta 2026 julkaistun version 1.3.0, jota EFRAG pyytää olemaan enää käyttämättä) — EFRAGin sivu.
- EFRAG — ”2026 Draft List of Datapoints for Revised ESRS”, julkaistu 28. elokuuta 2026: ilmeisiä virheitä koskeva tarkistus (fatal flaw) avoinna 23. lokakuuta 2026 asti, lopullisen version odotetaan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä. Se koskee komission heinäkuussa 2026 hyväksymiä uudistettuja ESRS-standardeja, ei VSME/VS-standardia — EFRAGin tiedote (luettu 1. syyskuuta 2026).
Kysyttävää aikataulusta? Säädösten etenemistä seurataan päivämäärineen sääntelyseurannassamme.