VSME/VS ja CSRD: mitä eroa niillä on?

VSME/VS-standardi ja CSRD mainitaan usein samassa yhteydessä, niin että ne sekoitetaan helposti toisiinsa. Näillä kahdella eurooppalaisella järjestelyllä ei kuitenkaan ole sama oikeudellinen luonne, sama kohderyhmä eikä sama laajuus. Toinen on suurille yrityksille pakollinen raportointikehys; toinen, VSME/VS-standardi, on vapaaehtoinen standardi, joka on suunniteltu tämän soveltamisalan ulkopuolelle jääville pk-yrityksille. Tässä artikkelissa selvitetään keskeiset erot (päivitetty 8. marraskuuta 2026).

Yhdellä lauseella: mistä on kyse?

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive, kestävyysraportointidirektiivi) on EU-direktiivi, joka velvoittaa tietyt yritykset julkaisemaan yksityiskohtaisen kestävyysraportin ESRS-standardien mukaisesti, ja raportin varmentaa kolmas osapuoli.

VSME/VS (Voluntary Sustainability reporting standard for SMEs) on EFRAGin laatima vapaaehtoinen standardi, joka luovutettiin Euroopan komissiolle 17. joulukuuta 2024 ja joka hyväksyttiin 30. heinäkuuta 2025 annetun suosituksen (EU) 2025/1710 nojalla. Tämä suositus kuuluu niin sanottuun soft law -sääntelyyn: se ei aseta mitään velvoitteita. VSME/VS-standardi on tarkoitettu listaamattomille pk- ja mikroyrityksille, jotka haluavat jäsentää muun kuin taloudellisen tiedon viestintäänsä joutumatta CSRD:n raskaaseen koneistoon.

Ero 1: velvoite vai vapaaehtoisuus

Tämä on perustavanlaatuinen ero. CSRD velvoittaa sen soveltamisalaan kuuluvat yritykset raportoimaan lakisääteisen aikataulun mukaisesti, ja laiminlyönneistä seuraa seuraamuksia. VSME/VS-standardiin taas ei liity mitään velvoitetta, seuraamuksia eikä viranomaisille toimitettavaa ilmoitusta. Yritys soveltaa sitä, koska se itse päättää niin – tai useammin siksi, että asiakas, pankki tai tarjouspyyntö pyytää siltä ESG-tietoja ja se haluaa vastata pyyntöön standardoidusti.

Tätä vivahdetta kannattaa tarkastella lähemmin: oikeudellisesti ”vapaaehtoinen” ei käytännössä tarkoita ”valinnainen”. Käsittelemme tätä paradoksia tarkemmin artikkelissamme VSME/VS-standardin vapaaehtoisuudesta.

Ero 2: kohderyhmä – suuryritykset vai pk-yritykset

CSRD koskee suuria yrityksiä. Niin sanotun Omnibus I -direktiivin – 24. helmikuuta 2026 annetun direktiivin (EU) 2026/470 – myötä sen soveltamisalaa on supistettu huomattavasti. Nyt yritys kuuluu CSRD:n soveltamisalaan vain, jos se ylittää kaksi kumulatiivista raja-arvoa: yli 1 000 työntekijää JA nettoliikevaihto yli 450 miljoonaa euroa. Kyse on nimenomaan ”JA”-ehdosta eikä ”kaksi kolmesta” -säännöstä. Näitä uusia sääntöjä sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin, ja ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2028.

VSME/VS-standardi kattaa juuri tämän raja-arvon alapuolelle jäävän alueen: pk- ja mikroyritykset, joihin CSRD:tä ei sovelleta – tai ei enää sovelleta – mutta jotka tarvitsevat silti yhteisen kielen kestävyydestä puhumiseen.

Ero 3: raja-arvojen nostaminen siirtää yrityksiä vapaaehtoisen raportoinnin piiriin

Tämä seikka jää usein huomiotta. Nostamalla raja-arvoja Omnibus I -direktiivi poistaa CSRD:n piiristä suuren joukon yrityksiä, jotka luulivat kuuluvansa sen soveltamisalaan. Komission arvioiden mukaan pakolliseen soveltamisalaan kuuluvien yritysten määrä vähenisi noin 80 %.

Käytännössä kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) valmistautunut keskikokoinen yritys voi jäädä velvoitteen ulkopuolelle, vaikka se saa edelleen ESG-tietopyyntöjä suurilta yritysasiakkailtaan tai pankeiltaan. Tällaisille yrityksille vapaaehtoinen raportointi – VSME/VS-standardi ja nyt myös vapaaehtoinen standardi (VS), joka on ollut voimassa 24. syyskuuta 2026 lähtien (delegoitu asetus (EU) 2026/1560) – muodostuu luontevaksi ratkaisuksi. Jos haluatte ymmärtää tämän muutoksen yksityiskohtaisesti, tutustukaa Omnibus I -direktiiviä ja sääntelyaikataulua koskevaan seurantaamme.

Ero 4: kaksinkertainen olennaisuus sisältyy CSRD:hen mutta puuttuu VSME/VS-standardista

CSRD perustuu kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteeseen: yrityksen on analysoitava sekä toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan (vaikutusten olennaisuus) että kestävyyskysymysten vaikutus sen omaan taloudelliseen asemaan (taloudellinen olennaisuus). Analyysi on vaativa, ja se määrittää koko raportin rakenteen.

VSME/VS-standardi sen sijaan ei edellytä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Se toimii paljon yksinkertaisemman, niin sanotun ”soveltuvissa tapauksissa” -periaatteen mukaisesti: yritys antaa toimintansa kannalta merkitykselliset tiedot laatimatta täydellistä olennaisuusmatriisia. Tämä on yksi syy siihen, että VSME/VS-standardi on myös pienen yrityksen ulottuvilla ilman erillistä ESG-asiantuntemusta: kuvaamme toimintatavan oppaassamme VSME/VS-standardin soveltamisesta pk-yrityksessä.

Huomio: ESRS-standardit muuttuivat samana päivänä. Komissio hyväksyi 3. heinäkuuta 2026 toisen delegoidun säädöksen, C(2026) 5010, joka yksinkertaistaa itse ESRS-standardeja. Se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026 (delegoitu asetus (EU) 2026/1563), se tulee voimaan 10. marraskuuta 2026 ja sitä sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin: se vähentää pakollisten tietopisteiden määrää 61 %. Jäljempänä esitetyt vertailut koskevat siis jo kevennettyä ESRS-standardia – ero raportointitaakassa vapaaehtoiseen standardiin on edelleen suuri, mutta se kapenee.

Tarkennus 3. heinäkuuta 2026 hyväksytyn uudistuksen myötä: uudistetuissa ESRS-standardeissa säilytetään kaksinkertainen olennaisuus, mutta niissä sallitaan nimenomaisesti ”ylhäältä alas” -lähestymistapa (top-down), jonka ansiosta jokaista vaikutusta, riskiä ja mahdollisuutta ei tarvitse arvioida yksitellen. Arviointi puuttuu edelleen vapaaehtoisesta standardista; ero raportointitaakassa kapenee mutta ei katoa.

Ero 5: kattavuus ja rakenne

CSRD nojaa ESRS-standardeihin, standardikokonaisuuteen, joka kattaa hyvin laajan kirjon ympäristö-, sosiaali- ja hallintoasioita ja on erittäin yksityiskohtainen.

VSME/VS-standardi on huomattavasti suppeampi. Se rakentuu kahden kokonaisuuden varaan:

• perusmoduuli, joka koostuu tiedonantovaatimuksista B1–B11 (yhteinen perusta kaikille standardia soveltaville yrityksille);
• laajennettu moduuli, joka koostuu tiedonantovaatimuksista C1–C9 ja täydentää perusmoduulia niiden yritysten osalta, jotka haluavat mennä pidemmälle.

EFRAG ei julkaise VSME/VS-standardille virallista ”tietopisteiden” lukumäärää: olennaista on muistaa tämä kahden moduulin rakenne, joka on paljon suppeampi kuin ESRS-standardit.

Ei pidä sekoittaa ESRS-standardeihin. EFRAG julkaisi uudistettuja ESRS-standardeja varten 28. elokuuta 2026 virallisen tietopisteluettelon, josta voi ilmoittaa virheistä 23. lokakuuta 2026 asti. Se koskee CSRD:n soveltamisalaan kuuluvien yritysten viitekehystä, ei vapaaehtoista standardia — ks. sääntelyseurantamme.

Ero 6: kolmannen osapuolen varmennus

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) edellyttää, että varmentaja (tilintarkastaja tai riippumaton kolmas osapuoli) antaa raportista pakollisen varmennuksen. VSME/VS-standardi taas ei edellytä lakisääteistä tilintarkastusta. Yritys voi kuitenkin halutessaan lisätä raporttinsa uskottavuutta vapaaehtoisesti esimerkiksi tilitoimiston asiantuntijan toteuttamalla katselmustoimeksiannolla – toimenpide on valinnainen, mutta hyödyllinen, kun kumppani on vaativa.

Yhteenvetotaulukko

Pitääkö laatia sekä VSME/VS- ETTÄ CSRD-raportti?

Ei. Järjestelmät eivät kasaudu päällekkäin: CSRD:n soveltamisalaan kuuluva yritys julkaisee ESRS-raportin eikä tarvitse VSME/VS-standardia. CSRD:n soveltamisalan ulkopuolella oleva yritys voi halutessaan soveltaa VSME/VS-standardia vastatakseen sidosryhmiensä tarpeisiin. Kysymys ei siis ole ”kumpi näistä?” vaan ”kuulunko CSRD:n soveltamisalaan vai en?”.

Jos haluat suhteuttaa VSME/VS-standardin kaikkiin kestävyysraportoinnin viitekehyksiin – ESRS, GRI, EcoVadis, ISO 26000 – eikä pelkästään CSRD:hen, jatka raportointikehysten kattavaan vertailuumme. Jos taas haluat ymmärtää perusteellisesti, mikä standardi todella on, millainen sen rakenne on ja mikä sen asema on, aloita VSME/VS-standardia käsittelevältä perussivultamme.

Lähteet ja tarkistus — tarkistettu 8. marraskuuta 2026

Jokainen tämän sivun sääntelyä koskeva väite on tarkistettu virallisesta tekstistä. Alla olevien viitteiden avulla voit tarkistaa sen itse.

• Komission delegoitu asetus (EU) 2026/1560, annettu 3. heinäkuuta 2026 (hyväksytty viitteellä C(2026) 5011), ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU täydentämisestä vahvistamalla arvoketjurajauksella suojattujen yritysten vapaaehtoiseen käyttöön tarkoitetut kestävyysraportointistandardit” — oikeusperusta: direktiivin 2013/34/EU 29 ca artiklan 1 kohta. Julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja) 21. syyskuuta 2026, voimassa 24. syyskuuta 2026 lähtien (4 artikla); sen 3 artiklaa (arvoketjurajaus) sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Virallinen teksti EUR-Lexissä · 3. heinäkuuta 2026 hyväksytty versio (PDF, Euroopan komissio). Keskeiset artiklat: 1 (arvoketjurajauksen määritelmä), 2(1) (kuka voi soveltaa standardia), 3(2) (rajaus kattaa vain liitteen II tietopisteet), 4 (voimaantulo), johdanto-osan 5 kappale (suosituksen oikeusvaikutusten päättyminen, viesti rahoittajille). Toimitettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3. heinäkuuta 2026 (neuvoston asiakirja 11697/26, 9. heinäkuuta 2026).
• Komission delegoitu asetus (EU) 2026/1563, annettu 3. heinäkuuta 2026 (hyväksytty viitteellä C(2026) 5010, ESRS-standardien uudistus): vähentää pakollisten tietopisteiden määrää 61 %:lla. Julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026; tulee voimaan 10. marraskuuta 2026 (3 artikla), ja sitä sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Virallinen teksti EUR-Lexissä · hyväksytty versio (PDF, Euroopan komissio).
• Suositus (EU) 2025/1710, annettu 30. heinäkuuta 2025 (EFRAGin VSME-standardin hyväksyminen), julkaistu EUVL:ssä 5. elokuuta 2025 — teksti EUR-Lexissä. Delegoidun asetuksen (EU) 2026/1560 johdanto-osan 5 kappaleessa todetaan, että asetuksen voimaantulosta eli 24. syyskuuta 2026 alkaen suosituksen osalta ”olisi katsottava, ettei sillä enää ole oikeusvaikutuksia”.
• Direktiivi (EU) 2026/470, annettu 24. helmikuuta 2026 (Omnibus I), julkaistu EUVL:ssä 26. helmikuuta 2026, tuli voimaan 18. maaliskuuta 2026 — teksti EUR-Lexissä. Direktiivi on määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 19. maaliskuuta 2027.
• EFRAG — VSME/VS-standardin digitaalinen malli ja XBRL-taksonomia, 4. marraskuuta 2026 julkaistu versio 2.0.0 (laadittu vapaaehtoisen standardin (VS) eli Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21. syyskuuta 2026 julkaistun delegoidun asetuksen (EU) 2026/1560 mukaisesti; se korvaa 11. kesäkuuta 2026 julkaistun version 1.3.0, jota EFRAG pyytää olemaan enää käyttämättä) — EFRAGin sivu.
• EFRAG — ”2026 Draft List of Datapoints for Revised ESRS”, julkaistu 28. elokuuta 2026: ilmeisiä virheitä koskeva tarkistus (fatal flaw) avoinna 23. lokakuuta 2026 asti, lopullisen version odotetaan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä. Se koskee komission heinäkuussa 2026 hyväksymiä uudistettuja ESRS-standardeja, ei VSME/VS-standardia — EFRAGin tiedote (luettu 1. syyskuuta 2026).

Kysyttävää aikataulusta? Säädösten etenemistä seurataan päivämäärineen sääntelyseurannassamme.